Keskiviikkopäivä oli varattu kaupungilla kiertelyyn. Kun lähdimme liikkeelle kylänraitti näytti kovin hiljaiselta - kuin entisessä iskelmässä konsanaan. Keskipäivän tapahtumattomuus oli kuitenkin harhaa. Kun lähdimme liikkeelle, löysimme monia mielenkiintoisia paikkoja ja tapasimme mukavia ihmisiä. Kun silmät ja korvat auki kulkee, voi eksyä moneen mukavaan paikkaan, Kaskisissa ainakin.
 |
| Savipajan Raija M. aarteidensa keskellä , toivottaa asiakkaansa aina yhtä sydämellisesti tervetulleiksi. |
Ensimmäinen kohteemme oli Murrayn Savipaja - metsästimme tietynlaista seinälampettia, jonkalaisen olimme hankkineet muutama vuosi sitten. Vieläköhän niitä on mallistossa? Murrayn Savipajan Raija ottaa asiakkaansa aina yhtä sydämellisesti vastaan. Hänellä on aikaa jutustella ja kertoa pajan toiminnasta. Käyn savipajalla joka kesä (ainakin kerran) katselemassa ja ihastelemassa hyllyjen aarteita. Savi taipuu Murray-käsissä moneksi. Kannattaa käydä tutustumassa - ja jos ei paikan päälle pääse
www.savipajamurray.fi tarjoaa virtuaalisen helpotuksen. Savipajan puutarhakin tarjoaa hauskoja yllätyksiä - ja vilvoittavan keitaan hellepäivänä pihaan piipahtaneelle. Puutarhassa meille seuraa piti Komea Kukko. Kiekaisua saimme turhaan odotella...
Seuraavaksi laskeuduimme Kirppis-Loppis kellariin, jossa teimme löytöjä. Mukaan tarttui muutama tuiki tarpeellinen tavara ja todella edullisesti - voinemme laittaa kiertoon ensi lauantain pihakirppispäivänä...
 |
| Kukkaketomallinen postilaatikko - kyllä tähän kelpaa kortit ja kirjeet postipojan pudotella. |
 |
| Kukkakimppu kastelukannussa... |
 |
| Lumihiutaleita ikkunassa helteestä huolimatta...viilensi! |
 |
| Ulkoportailla bongattua... |
 |
Väkeä kylänraitilla...käsityötaito on kaskilaisten rikkaus!
|
 |
| Hitunen kotiseutu tuntemusta ei ole koskaan pahaksi nuorellekaan miehelle. |
Piipahdimme tutustumassa Kaskisten kotiseutumuseoon, jossa saimme kaksikielisen opastuksen samaan hintaan - 2 euron pääsymaksu ei päätä huimannut. Olimme ainoat asiakkaat, tosin roikuimme oven kahvassa heti kello 14, niin innokkaita olimme. Museoon on koottu Kaskisten historiaa niin kalastajan torpan tarpeistoa kuin kaskislaista keittiötä sekä totta kai , luokkahuone liitutauluineen ja kaksoispulpetteineen. Kuvia ja lehtileikkeleitä, palanen seurueemme jäsenten sukujen historiaa, jokaiselle jotakin. Jopa minulle ei-niin-peruskaskislaiselle riiti tutkimista ja ihasteltavaa. Museo oli miellyttävä vierailukohde: siisti, ei liian ahtaasti rakennettuja kokonaisuuksia, selkeä.
Tarpeeksi, mutta ei liikaa.
Kaupunkikierroksen päätimme Kaskisten kesäpuotiin! Mikä puoti! Paikallisten käsityöläisten ja pienyrittäjien yhteinen kesäkokeilu. Käsitöitä, vaatteita, kirjoja ja muita tuotteita ja mikä silmiin pistävintä : kohtuulliseen hintaan! Eikä palvelussakaan ollut valittamista, päinvastoin. Tänne tullaan toistekin ja mukana tuodaa kaikki kesävieraat, jotka luoksemme tänä kesänä eksyvät.
Niin , ja mitäkö ostin ? Mustat housut, kerta kokeilulla istuvat ja sopivat - kohtuu hinnalla. Ja nyt sain oman kahvipusseista punotun kauppakassin. Kun kassin hinta on 20 euroa - en voi enää valittaa. Tekijä ei päässe huikeille tuntipalkoille, arvaan. Ostajana olen iloinen, kassi tuo hyvää mieltä ja heiluu kivasti kuin Hulda Huolettomalla konsanaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti