Eilen illalla istuimme iltaa Satamakadulla Paulan ja Stefanin luona. Nyt on vierailut tehty - tosin uunissa paistuu vielä vadelmapiiras lähtökahveille. Pakastimessa oli murotaikinapohja ja se on ihan pakko paistaa piiraaksi, ei kestä kuljetusta Helsinkiin asti. Samoin paistoin coktail-piirakat. Nam, sanoo Nicke, jonka suurta herkkua ovat nimenomaan karjalanpiirakat isoina tai pieninä.
Vesisäiliössä on vielä vettä tilkkanen, vaikka epäilimme ettei se määrä riitä koko oleskelumme ajaksi. Vaan riittipäs, kiitos vesisateen. Saamme kaadella loppuja kalliollekin.
Yrttimaa kukoistaa - kaikki istutukset selvisivät hengissä ja ovat juurtuneet laatikon multaan. Viinimarjapensaat (syys-)lannoitettu, odottelen tämänvuotista runsaampaa satoa ensi kesänä. Metsämansikkamaakin näyttäisi selvinneen elolle. Mikäs tässä, pikkupuutarhurina ollessa.
 |
| Metsämansikkaplantaasi kivankolossa. |
 |
| Katselimme vielä löytämiäni vanhoja valokuvia. Tälläiselta näytti mökkirannassamme 70-luvun alussa. |
 |
| Olen kerännyt vuosien aikaan pihakirppiksiltä Kaskinen-maisemakortteja , on mukava seurata ajankuvaa niin itse kaupungin kuin valokuvaustyylin osalta. Tein tänä vuonna periaatepäätöksen : lähetän kavereille Kaskisista vain sellaisia postikortteja, joiden kuvaajana on ollut Mårten Sjöblom. Henkilökohtainen kannanottoni paikkakunnan yrittäjien puolesta, tukemiseksi, kannatukseksi. |
Mopo viedään Johnnan varastoon talveksi, roskasäkit kaatopaikalle, tyhjenetään terassi...peitetään ikkunat.
Olen tässä lukenut vanhoja lehtiä - kirpparin *ota tästä*-laatiokosta napattuja Hyvä Terveys / Kotilääkäri/ Kotiliesi yms. ja yllättävän monessa olen törmännyt ilmaisuun "työleiri nimeltään kesämökki". Pohdiskelin asiaa omalta kannaltani ja totesin, etten tunne mökkielämää tässä elämän vaiheessa työleiriksi. Ehkä se johtuu siitä, että olemme kuitenkin niin lyhyen ajan kesäisin täällä, että emme ehdi aloittaa (= Anders ei ehdi enkä häntä siihen kannustakaan) korjausprojekteja tai uudisrakentamista.
Mökkielämämme on lepoa ja rentoutumista, aikataulutta elämistä. Arjen unohtamista. Tehdään sitä, mikä huvittaa ja mikä hyvältä tuntuu, ilman pakkoa tai painostusta. Jos kävisimme täällä huhti-toukokuusta lokakuulle joka viikonloppu, ehkä kuvailisin mökkielämää toisin sanakääntein. Ehkä paratiisiimme luikertelee sitten käärme nimeltään "työ", "pakko tehdä"-jutuksikin kutsuttu.
 |
| Ikkunan ääressä voi uppoutua vaikkapa dekkareiden maailmoihin.. |
 |
| Herätyskellona voi toimia Shira-koirakaverimme. |
Nyt olemme nauttineen koko rahan edestä. Koko ajan edestä. Tankanneet rentoutta talvenvaralle kuin D-vitamiinia konsanaan. Kyllä näillä kokemuksilla ja elämyksillä ensi talven Hammissa jaksaa.
Seuraavaksi perheemme suuntaa Helsinkiin ja sieltä kuka minnekin. Joku palaa Saksaan, osa ajelee Savoon. 17.8. juhlimme häitä perhepiirissä, sitten on lauma jälleen kasassa.
 |
| Puolukat jäävät tänäkin vuonna poimimatta...kypsymässä ovat kuitenkin. Ja omalta tontilta niitäkin löytyisi...... |
Kesäkoti Kaskisissa vaikenee tältä kesältä - ainakin lomatunnelmien osalta.
 |
| Leirilippu on laskettu salosta ja viikattu kaapin hyllylle odottamaan seuraavaa salkoonnostoa. |
